Edellisen laukun perään kymmenennessä laatikossa toinen laukku.
Joitaki jouluja sit oli taas kummipojan lahjapaniikki. Treeneihin sopiva olkalaukku oli pojan äitin vihjaus lahjaksi. Sellanen sit. Dinoista se tykkää, mahollisimman pelottavista.
Dinot ei oo miun vahvuuksia noin niinku ihan tyhjästä, nii lainasin kirjastosta jotain lastenkirjoja aiheesta ja löysinki ihan tosi hyvän pelottavan kuvan jostain terävähampaisesta lajikkeesta. Kuka näitä enää muistaa.
Laukun tein tukevasta puuvillakankaasta, tietty jostain takkiprojektin jämämateriaalista. Ehkä. Tai sit ostin sen Eurokankaan palalaatikosta. Kuka näitä enää muistaa. No enivei, mustaan kankaaseen tarvitaan jotain jämympää ku kangastussit, nii käytin kangasvärejä, enimmäkseen valkosta tai valkoseen sekotettuja sävyjä. Hahmottelu lyijykynällä ja väriä suoraan tuubista päälle. Häivytystä vaahtomuovipalalla ja lisää väriä suoraan tuubista. Aika riskitaktiikka, mut lopputuloksesta tuli yllättävän hyvä!
Kumpa löytäisin kuvan siitä vielä jostain kuva-arkistosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti