Olen tässä, sanot ja otat kädestä.
Kuulen sinut, tunnen sinut,
mutta kun katson, en näe sinua.
Olen tässä, kuulen vielä uudestaan,
mutten tiedä sanoitko sen,
vai kuvittelinko, sillä en näe ketään.
Suljen silmäni että olisit siinä,
lähelläni, vierelläni.
Kauanko pysyt siinä, sitä en tiedä,
ehkä sen aikaa kun olen paikallani,
mietin, enkä uskalla liikkua.
Olit tässä, mutten tunne sitä enää.
Tyhjä huone, ei ole ketään.
Vain tyhjä huone ja minä, ei ketään muuta.