9.12.2015

Alpakkaneuleen sovitus

Pöytälaatikkokalenterin kaheksas laatikko. 

Neuloin toissatalvena ihan ohjeen mukasen neuletakin ohjeen mukasesta Alpakanvillalangasta. No, vähän pidentäen, pitkä ku oon itekki. Mut muuten ihan ohjeen mukaan.

Siitä tuli ihan liian iso. Johtunee löysästä käsialasta, yleensä otan sen huomioon mut en näköjään nyt.
Yritin kutistaa neuletta pesemällä käsin lämpimässä vedessä. Ei muuttunu miksikään. Ehkä pitäis uskaltaa laittaa pyykkikoneeseen.

Mut tätä rohkeutta kerätessäni oon kuitenki käyttäny villatakkia takin alla, se kun on mukavan lämmin mutta ohut.

Napit tuohon oon löytäny Kontin nappilaatikosta, ja niitä sopivanvärisiä jäi vielä kourallinen yliki. "Kavensin" villatakkia lisäämällä noita nappeja kauemmas etureunasta, jollon etureunat voi kiinnittää enemmän päällekkäin.
Koska ohjeessa ei ollu perinteisiä napinläpiä, vaan toiseen reunaan virkatut lenkit koko reunan matkalta, saatoin kiinnittää ylimääräset napit korkeussuunnassa eri kohtiin ku alkuperäset napit. Ekstranapit muodostaa siis satunnaisen nappipilven neuleen toiseen etureunaan ja näyttää oikeestaan aika hauskoilta, korulta.

_

Noniin, laitoin sitten neuleen pyykkikoneeseen, ajattelin että se pärjää kolmenkympin ohjelmalla, mutta huopui tosi pieneksi ja jäykäksi! Nyt olis jonku
lapselle tönkköneule tarjolla. Pitää vaan virkara uuet nappilenkit etureunaan, niin sen saa taas kiinni.


Jostain syystä yläosaan käytetty kirjava lanka taas ei huopunu, tais olla eri laatua, niin hartiaosasto jäi kuitenkin vielä käyttöpehmeäksi.
Tässä nyt kuitenkin näkyy tuo nappiasetelma, joka luonnollisesti oli vähän väljempi ennen pesua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti